Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten valtuustoryhmät sekä yksi keskustalainen ja yksi kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu kirjoittavat 14.8.2021 Keskisuomalaisessa Jyväskylän kaupungin päätöksestä liputtaa Jyväskylän prideviikolla pride- ja translipuilla. Liputuspäätöksestä voi toki olla montaa mieltä, mutta jos mielipiteensä suuntaan tai toiseen päättää ilmaista julkisesti, tulisi argumentoida järkevästi ja johdonmukaisesti. Tässä kirjoittajat eivät onnistu.
Kirjoituksessa siteerataan suoraan yhdenvertaisuuslakia ja todetaan sen jälkeen, että yhtä laissa mainittua ryhmää ei saisi ottaa erityisesti huomioon, jos muita ei (ilmeisesti samanaikaisesti) oteta samalla tavoin erityisesti huomioon.
Argumentti on hankala ymmärtää: jos laissa nimetään erikseen sillä suojattavia ryhmiä, niin miksei yksittäisiä ryhmiä saisi ottaa huomioon? Samalla logiikalla esimerkiksi näkövammaisille ei saisi tarjota mitään erityiskohtelua, koska siitä ei välttämättä ole hyötyä esimerkiksi liikuntavammaisille.
Kaikkein oudointa on, että tällaisen yhden ryhmän huomioon ottamisen todetaan kirjoituksessa "kaventavan yhdenvertaisuutta". Kirjoituksessa siis sanotaan, että yhdenvertaisuuslain perusteella voi ryhtyä vain sellaisiin toimenpiteisiin, joilla on vaikutusta kaikkiin laissa mainittuihin ryhmiin - ja ilmeisesti myös suureen enemmistöön, sillä argumentin mukaan jonkin ryhmän aseman parantaminen kaventaa yhdenvertaisuutta, jos vastaava seuraus ei toteudu myös kaikille muille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lain perusteella ei voisi tehdä oikeastaan mitään.
Seuraavaksi perusteluna esitetään, että erityiskohtelua ei saisi antaa tietylle ryhmälle sillä perusteella, "ettei monillakaan vähemmistöillä ole lippuja" tai "kaikki eivät ole erityisemmin järjestyneitä". Argumentin heikkous on siinä, että Suomessa on yhdistymisvapaus muttei -pakkoa. Lähtökohtana ei voi siis olla se, että erityiskohtelu edellyttäisi joko järjestäytymistä tai järjestäytymättömyyttä, koska ihmiset voivat ihan itse valita, järjestäytyvätkö he tai onko heillä lippu vai ei. Itse asiassa laissa, johon kirjoituksessa viitataan, tuodaan yhdeksi syrjinnän kiellon perusteeksi nimenomaan järjestäytyneisyys - tosin nimenomaan ammattiyhdistysten osalta.
Lopuksi argumentoidaan vielä sillä, että liputtaminen pride- ja translipuilla tarkoittaisi, että kaupunki hyväksyisi "tapahtuman tavoitteet", joiden todetaan olevan esim. "sukupuolen muuttaminen ilmoitukseen perustuvaksi ja myös alle 18-vuotiaiden osalta tai jopa lääketieteellisiä hoitoja alaikäisille".
En ainakaan itse löytänyt mistään mitään erityisiä "tapahtuman tavoitteita", mutta sen päättelin, että kirjoittajien huoli liputuksen sivumerkityksistä ei tunnu ulottuvan ihan joka asiaan: kirjoittajien mielestä valtiolipuilla saisi ilmeisesti liputtaa vapaasti. On kuitenkin vaikea uskoa, että esimerkiksi kaupungintalon salkoon nostettu Unkarin lippu ystävyyskaupunkivierailun yhteydessä tulkittaisiin niin, että samalla hyväksyttäisiin mm. koko Orbanin politiikka...
Kokonaisuutena ottaen kirjoituksen argumentaatiosta jää vaikutelma, että se on jouduttu keksimään lähes väkisin oman mielipiteen perusteluksi. Tässä ei voi välttää ajatusta, että todelliset syyt prideliputuksen vastustamiseen ovatkin joitain muita kuin huoli yhdenvertaisuudesta. Samoin ei voi välttää ajatusta, että nämä todelliset syyt ovat sellaisia, ettei niiden ääneen lausuminen ole enää poliittisesti korrektia edes useimmille kristillisdemokraateille tai salonkikelpoisuuttaan vakuutteleville perussuomalaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti