Katsastutin autoni heinäkuun alussa. Minulla oli samalle päivälle varattuna auton ilmastointihuolto, ja katsastusasemalla keksin, että kun olin joskus muinoin tullut hankkineeksi Waltti-kortin, voisin ajaa auton Seppälään huoltoon ja busseilla keskustaan katsastamaan alennusmyyntejä.
Katsastuksen aikana aloin sitten ährätä Waltti-kortilleni rahaa. Yllättäen Waltti-nettilatauspalvelu ei mitenkään skaalautunutkaan kännykän näytölle, vaan sivulla joutui rullailemaan ylös ja alas. Vaikka olin tilannut matkakorttini verkosta, siitä ei löytynyt jälkeäkään latauspalvelussa, vaan kortti piti lisätä sinne erikseen. Se onnistui kolmannella kerralla: mitään tietoa en muuttanut, mutta jostain syystä vasta kolmas kerta toden sanoi. Latasin kortille kympin. Samalla auton katsastus valmistui ja ajelin Seppälään, jossa vein auton huoltoon.
Kortille ladattu raha ei palvelun mukaan ole käytettävissä heti latauksen jälkeen, joten kuljailin vielä Seppälän kaupoissa niin kauan, että lataukseen kuluva ”keskimäärin kaksi tuntia” oli kulunut. Seuraavaksi aloin selvitellä, miten Seppästä pääsee bussilla keskustaan.
Latasin kännykkään Linkki-sovelluksen, jolla luulin selvittäväni, milloin ja miten Seppälän Prismasta pääsee bussilla keskustaan. Väärin luultu. Sovelluksessa ei ole aikatauluhakua, vaan sillä voi ainoastaan ostaa lippuja.
Surffasin verkossa olevaan reittioppaaseen. Seppälässä aika paljon autoilleena osasin mielestäni päätellä, että keskustaan menevien bussien pitää ajaa Ahjokadulla Prisman puolella, jossa oli pysäkki nimeltä ”Prisma 1”. Valitsin reittioppaassa pysäkkikohtaiset aikataulut, joissa lähtöpaikaksi olisi voinut syöttää joko pysäkin numeron tai sen nimen.
Pysäkillä ei kuitenkaan missään ollut näkyvissä pysäkin numeroa, joten syötin pysäkin nimen. Haun tulos oli, että ko. pysäkiltä pääsee tunnin ja välillä puolen tunnin välein Palokkaan, mutta ei siis keskustaan. Pysäkillä oli kuitenkin lauma bussikonkareilta näyttäneitä mummoja vetokasseineen, joten kysyin heiltä, pääseekö tästä keskustaan. Mummojen mukaan pääsi, joten jätin aikatauluhaun testaamisen sikseen.
Seuraavaksi mieltäni alkoi kalvaa epäilys siitä, mitä tapahtuu, jos rahani ei olekaan siirtynyt Waltti-kortille. Päätinkin varan vuoksi katsoa, kuinka aikatauluhakua varten lataamallani Linkki-sovelluksella – jolla ei siis voi hakea aikatauluja – voisi ostaa mobiililipun. Olen niin Suomessa kuin ulkomaillakin ostanut menestyksekkäästi mobiililippuja, joten ajattelin sen olevan nopeaa ja helppoa.
Kun mobiililippua alkoi ostaa, sovellus halusi minun lisäävän maksutavan. Vaihtoehtoina olivat tarjolla mobiilimaksu, luottokortti ja Svea-lasku. Mobiilimaksusta ja luottokorttimaksusta olisi peritty lipun hinnan lisäksi 10 % lisämaksu, joten valitsin Svea-laskun.
”Valitaksesi tämän maksutavan Sinun täytyy tunnistautua sähköisesti!” ilmoitti sovellus. Ei siinä mitään, kikkailin pysäkillä kännykän kanssa itseni Nordean sähköiseen tunnistautumiseen ja sain valittua maksutavaksi Svea-laskun. Jäin odottamaan bussia.
Sitten bussi tuli. Annoin konkarimummojen mennä bussiin ensin ja yritin polleana piipata Waltti-kortillani matkan maksetuksi. Lukulaite rääkäisi, sytytti punaisen valon ja totesi ”TUOTETTA EI LÖYDY KORTILTA”. Ikääntyneen hevarin näköinen kuljettaja, joka ei ollut vastannut tervehdykseen, vaan tähän saakka tuijotellut auton tuulilasin kautta kaukaisuuteen, heräsi nyt eloon ja tokaisi ”Sun korttis ei toimi.”. Niin, olin huomannut sen kyllä itsekin.
Seuraava vaihe oli vaihtoehtoisen maksutavan keksiminen. Koska Waltti-kortin kanssa toimiminen oli epäonnistunut surkeasti, päätin pelata varman päälle ja kaivoin lompakosta siellä aina varan vuoksi majailevan hätäviisikymppisen. ”Ei tolla voi maksaa”, totesi bussikuski. ”Liian iso.” Ahaa. Ilmoitin, että ostan sitten mobiililipun. ”Se mobiililippu pitäis ostaa etukäteen eikä vasta tässä”, valisti hevarikuski. En viitsinyt alkaa selittää, että niin olisin ostanutkin, jos olisin tiennyt, ettei matkakortti toimi tai raha kelpaa, mutta en viitsinyt. Sain mobiililipun ostettua ja kymmenen minuuttia myöhemmin olin keskustassa.
Bussimatkani päättyi lopullisesti nyt tällä viikolla, kun Svea Paylta tuli minulle kolmen euron paperilasku. Maksoin sen tänään ja päätin samalla tarkastaa, onko kymppini jo selvinnyt Waltti-kortilleni. Ainakaan verkkopalvelun mukaan ei ole, joten pitänee huomenna käydä jossain kysymässä, missä päin maailmaa se on tulossa. Aikaa on kulunut kuitenkin jo yli kuukausi.
Arvatkaa vaan, aionko ihan heti uudestaan käyttää Jyväskylän paikallisliikennettä…
