sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Hiljaa hiipuu paperi - mahtavasti mylvii muumio

Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntaina 2.10. vähenevästä paperinkulutuksesta. Painopaperin kulutus ei ole enää yhteydessä elintasoon, ja Pohjois-Amerikan ja Euroopan maissa kulutus laskee tasaisesti. Juttukokonaisuuteen oli haastateltu myös joitakin asiantuntijoita, jotka tarjosivat ilmiölle oman selityksensä.

Yksi näistä "asiantuntijoista" oli Graafinen teollisuus r.y:n johtaja Lasse Krogell. Kuudenkympin rajapyykkiä lähestyvä Krogell on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja hänen vastauksensa siihen, miksei paperi enää käy kaupaksi niin kuin ennen, oli jokseenkin hämmentävä. "Länsimaissa elämäntilanne on hyvä. Nuoremmalle polvelle ei enää ole tärkeää tietää, mitä maailmassa tapahtuu.", tiesi Krogell.

Krogellin selitysmallissa ainoa mahdollinen kanava saada tietää, mitä maailmassa tapahtuu, on jokin paperille painettu tuote, esimerkiksi sanomalehti. Kun nuorempi polvi ei enää lehtiä tilaa, ei siitä Krogellin mielestä voi vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin sen, ettei nuoremmalle polvelle ole enää tärkeää tietää, mitä maailmassa tapahtuu.

Tässä havainnollistetaan taas kerran sitä, mikä on niin monesti koitunut suomalaisten yritysten turmioksi. Kun yrityksen johtajana on muumio, joka ei ymmärrä, etteivät kaikki toimi ja ajattele samalla tavalla kuin hän tai hänen nuoruuden kaverinsa kultaiselta kuusikymmentäluvulta, ja yritys ajaa sitten tämän ideologin ohjaamana päin Pohjolan ikihonkaa, on jälki yleensä rumaa.

Kukahan kävisi kertomassa tälle Krogellille, että kyllä, maailman tapahtumista saa tietoa myös muualta kuin paperille painetuista julkaisuista? Mm. niistä samoista julkaisuista digitaalisessa muodossa. Kun Krogellille kerrottiin, että Berliinin muurin murtumisen jälkeen Itä-Eurooppa ei ole yltänyt lähellekään länsimaisia [paperin] kulutuslukuja, hän huolestui toden teolla: "Kenties on olemassa riski, että siellä ei koskaan opita käyttämään painettua sanomalehteä".

Ei kai. Toivottavasti oppivat siellä itäisessä Euroopassa kuitenkin nopeasti ajamaan vaikka hevoskärryillä. Se olisi ainakin Krogellin logiikan mukaan täysin odotettavaa ja normaalia. Mitä sitä nyt kaikkiin moderneihin hömpötyksiin - niin kuin digitaaliseen viestintään - mukaan menemään.

Mistä näitä muumioita oikein kaivetaan ihan oikein johtotehtäviinkin?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti