perjantai 1. tammikuuta 2010

Kuupuhe - Viisauksia arkistojen kätköistä?

Kymmenen vuotta sitten vaihtui vuosituhat. Vietin vuosituhanteen vaihdetta hyvässä seurassa Laukaassa, silloin vielä olemassa olleessa Ravintola Priimuksessa, eräässä Hannikaisenkadun residenssissä ja Wanhalla Ortopedialla. Oikein pitkällä kaavalla.

Osalleni oli tuolloin tullut kunnia pitää millenniumillallisen pöytäpuhe, joka sattui silmiini tietokoneen kiintolevyltä. Voisikohan sitä soveltaa myös vuosikymmenten vaihtumiseen: seuravaa vuosituhannen vaihde kun taitaa jäädä ainakin minulta näkemättä.

Siinä mielessä ollaan ainakin samalla hehtaarilla, että kuu on juuri tulossa täydeksi... Ai niin, puhe oli ohjelmassa juuri ennen jälkiruokaa. Jälkiruoka oli kuun muotoista. Siksi koko kuupuhe. Ja kuun jäänteiden tuhoaminen.

*****

Kuu on aina ollut maan uskollinen seuralainen. Se on ollut valona pimeissä öissä jo miljardeja vuosia, viimeisten viiden miljoonan vuoden ajan myös ihmisiksi kutsuttujen kädellisten turvana. Sen surumieliset kasvot ovat katselleet uuden vuoden viettoa uskomattoman pitkään: nyt juhlitaan vuosituhannen vaihtumista. Kuu on nähnyt jo lähes 3000 vuosituhannen vaihdetta. Kuun näkökulmasta kyseessä ei ole siis mitenkään erityisen merkittävä tapahtuma. Se ei ehkä ole merkittävä tapahtuma ihmiselle lajinakaan, mutta ihmiskunnan historiassa tuhat vuotta on pitkä aika.

Tuhat vuotta sitten tähän aikaan elettiin ehkä vieläkin pahemman epätietoisuuden vallassa kuin nyt, sillä vaeltajamunkit olivat ennustaneet maailmanlopun tulevan ensimmäisen vuosituhannen päättyessä. Uusi vuosituhat voitiin kuitenkin tuolloin aloittaa kepein mielin, sillä maailmanloppu olikin peruutettu. Silloin alkanut vuosituhat lähestyy nyt loppuaan, joten ehkä on syytä palata muutamaan päättyvän vuosituhannen ehdottomaan tähtihetkeen.

Vajaat tuhat vuotta sitten olimme tiukasti ruotsalaisia, ja onkin esitetty arvioita, että monet nyky-yhteiskunnassakin esiintyvät ilmiöt olisivat peräisin tuolta ajalta. Kun suomalaiset ottivat kantaa uusiin hömpötyksiin surmaten Piispa Henrikin vuonna 1155, siitä kertovassa runossa mainitaan viisi kertaa juominen ja kaksi kertaa sana olut. Ainakin jokin on siis pysynyt ennallaan.

Vajaat kolmesataa vuotta sitten italialainen Kristofer Kolumbus erehtyi vahingossa löytämään Amerikan maanmiehensä, vasenkätisen Leonardo da Vincin samoihin aikoihin kehitellessä hammasrattaita, ruuveja ja lentokoneita, ihmetellessä ihmisen anatomian arvoituksia ja maalaillessa arvoituksellisesti hymyileviä naisia – tai miehiä, kuka tietää.

Seuraavienkin kolmen sadan vuoden aikana saatiin aikaan yhtä jos toistakin merkittävää. Varsinainen paukku oli kuitenkin se, kun Skotlannissa onnistuttiin viskinjuonnin lomassa kerrankin keksimään jotain uutta ja mullistavaa. Tämän selvän hetken seurauksena James Watt patentoi höyrykoneensa vuonna 1769. Wattin keksintö käynnisti teollisen vallankumouksen, josta alkoi myös ihmisen sitominen mekaaniseen työhön ja aikakäsitykseen, josta kuitenkin nyt ollaan jälleen lipeämässä erityisesti julkisen liikenteen toimiessa esimerkkinä.

Vuosituhannen pituutta ihmisen näkökulmasta havainnollistaa myös erään germaanikansan 1930-luvun uho tuhatvuotisen valtakunnan pystyttämisestä. Valtakunta pysyi onneksi pystyssä vain 12 vuotta, jotka kuitenkin ovat ihmiskunnan tähänastisen historian onnettomimpia. Lienemmekö oppineet niistä jotain?

Nyt joku vielä valveilla oleva varmaan aivan aiheellisesti ihmettelee, mikä on saanut minut täysin mielivaltaisesti valitsemaan joukon tapahtumia ja jorisemaan niistä. Uskokaa tai älkää, sille on olemassa ihan syykin. Tarkoituksenani on ollut näillä parilla esimerkillä osoittaa, että päättymässä oleva vuosituhat on ollut erittäin tärkeä ja merkityksellinen – sen aikana on saatu aikaan paljon. Meillä on historiallinen mahdollisuus olla aloittamassa uutta vuosituhatta ja huolehtia siitä, että kun tuhannen vuoden päästä jälleen mietitään, mitä viimeisten tuhannen vuoden aikana on saatu aikaan, niin jotain muistelemista todellakin on.

Kiitän meitä kaikkia meidän kaikkien puolesta niin mukavasta päivästä toisessa maailmassa ja ajassa kuin tästä uudesta vuodesta kokonaisuudessaankin. Aivan erityisesti kiitettäköön kaikkia niitä, jotka ovat nähneet vaivaa meidän muidenkin puolesta.

Alussa mainittu kuu on nyt lähes kokonaan kadonnut taivaalta. Voimme kuitenkin vielä nopeuttaa katoamista ja tuhota lautasillamme olevan osuuden vuosituhannen viimeisestä kuusta meille vuosimiljoonien kuluessa kehittyneitä, suuontelossamme olevia hampaiksi kutsuttuja luutumia hyödyntäen. Kuusta ei tarvitse huolehtia. Uusi, entistäkin ehompi kuu on ihasteltavissamme jälleen loppiaispäivän iltana kello 20.14. Paitsi, jos maailma loppuu sitä ennen.

maanantai 28. joulukuuta 2009

Opiskeluhommia

Yksi oleellisimmista harrastuksistani on opiskelu, joka liippaa kyllä aika läheltä työtäkin. Opintojen aikana on tullut kirjoiteltua kaikenlaista - kirjatiivistelmiä, luentomuistiinpanoja, harjoitustöitä jne. Kunkin kurssin päätyttyä ne ovat jääneet sitten pyörimään koneen kiintolevyn nurkalle vailla suurempaa käyttöä. Ja sehän on toki sääli.

Vaikka minä olenkin niillä jo noppani ansainnut, voisi niistä jollekin olla vaikka vähän hyötyäkin. Siksi ajattelinkin - taas uuden vuosikymmenen kunniaksi - tarjoilla osan tuotoksistani ihan yhteiseenkin käyttöön. Täysin vailla vastuuta niiden sisällöstä, tietenkin. Tässä ensimmäinen erä, aiheena lähinnä liikuntatieteet...

Anatomian luentomuistiinpanot

Nämä luentomuistiinpanot on väkerretty vuonna 2005 Liikunnalla pidettyjen luentojen perusteella. Muistiinpanoja on täydennetty muutamalla kuvalla IFAsta, Sobottan anatomia atlaasta ja Moore ja Dalleyn tiiliskivestä "Clinically oriented anatomy", joka oli tuohon aikaan vielä tentittäväkin...

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia

Tämä on lähinnä tärppilista. Siihen on siis kerätty useamman tentin kysymykset, joiden on huomattu toistuvan tenteissä ja laadittu kullekin kysymykselle jonkin sortin vastaus. Toimi ihan hyvin :)

Biomekaniikka I - Kirjatentti

Tämäkin on tärppilista, joka on laadittu samalla menetelmällä kuin edellisen kohdan tuotos. Tenttikirjana oli tuolloin Enoka "Neuromechanics of human movement". Samasta aiheesta on olemassa myös runsassanaisempi versio.

Biomekaniikka I - Luennot

Biomekaniikan ensimmäisiä luentoja kuunneltiin pitkään ja hartaasti 2005-2006. Niitä piti Avelan Janne, ja muistiinpanojakin tuli tehtyä...

Kuormitusfysiologia - Kirjatentti

Ja aivan. Tämäkin tentti vaati oman tärppilistansa. Tenttikirjana oli McArdle-Katch-Katch "Exercise Physiology", mutta koska tuo kirja on hädin tuskin vaaksan paksuinen, kannattaa lisälukemistoksi hankkia myös ko. kirjan lyhennelmä, samojen tekijöiden "Essentials of Exercise Physiology".

Testausopin perusteet

Testausopin perusteita luennoi Pullisen Teemu vuonna 2006. Luentomuistiinpanot tässä. Samaan kurssiin kuului myös kirjatentti teoksesta "Physiological Tests for Elite Athletes". Vaikka manuaali on paksu, asiaa siinä on loppujen lopuksia aika vähän: oleellinen tiivistyy seitsemään sivuun. Lopussa olevat lajikohtaiset testausjutut - joita kirjassa on suurin osa - jätin ihan suosiolla lukematta.

Testausopin jatkokurssi

Testausopin jatkokurssi oli pääasiassa sitä itseään eli testaamista. Lisäksi tentittiin pari kirjaa. ACSM:n manuaali "Guidelines for Exercise Testing and Prescription" ja Skinnerin tuotos "Exercise Testing and Prescription for Special Cases".

Lopuksi...

Hyväksi lopuksi heitetään vielä tarjolle Vancouverin hengessä Kansainvälisen olympiakomitean kustantaman järkäleen "Endurance in Sport" kirkkaimmat helmet...

Sellaista.

Monilogi

Uuden vuosikymmenen tehdessä vakaasti tuloaan päätin alkaa kirjoittaa blogia. Jo toista kertaa elämässäni. Ensimmäisen kerran bloggaus loppui lyhyeen jo noin yhden kirjoituksen jälkeen. Sitten unohdin blogini olemassaolon ja loppujen lopuksi myös salasanan. Toivotaan, ettei nyt käy samalla tavoin.

Tämä blogi on monilogi. Se on melkein sama kuin monologi, muttei ihan. Maailma on täynnä erilaisia blogeja: on opiskelublogeja, urheilublogeja, laihdutusblogeja, väitöskirjablogeja, leivontablogeja, omenablogeja ja niin edelleen. Minä voisin pitää edellä mainituista blogeista varmaan jokaista, mutta en todennäköisesti keksisi yhden aiheen blogiin kovinkaan paljon sanottavaa. Monilogiin sanottavan keksiminen on pajon helpompaa. Kun maanantaina aloittaa laihdutuskuurin, voi pitää laihdutusblogia. Kun tiistaina sitten repsahtaa ja tekee Ahvenanmaan pannukakun, voi pitää leivontablogia. Keskiviikkona iskevän lyhyen väitöskirjainspiraation voi raportoida väitöskirjablogissa ja torstaina onkin sitten aika urheilla - ja raportoida aika urheilublogissa. Sama jatkuu vielä perjantaina. Lauantaina opiskellaan ja sunnuntaina leikitään tietokoneella eli omenalla. Ja kas, blogiviikko tulikin jo täyteen.

Tällaista siis luvassa, ellen uuvahda. Tämän blogin seuraava kirjoitus kuuluu kuitenkin luokkaan opiskelu, sillä se oli tämän blogin perustamisen kimmokkeena. Mutta siitä myöhemmin lisää.